Viime viikon rantalomakelit ovat vaihtuneet viileänkosteaan syyssäähän. Kesäkoulun ohjatut tapahtumat ovat ohi, kukin on saanut pysyvän asuntonsa ja kaveriporukat alkavat pikkuhiljaa muodostua. Kolmas viikko on lopuillaan ja minä yritän parhaani mukaan keksiä tekstiä tähän näin.
Kolmen viikon vieroitusoireet alkavat jo näkyä: sormeni naputtavat pöydänpintaa hermostuneesti. Löysin vanhastakaupungista musiikkiliikkeen, joka vuokraa soittimia järkevään hintaan. Mikäli myös "Piano numerique" liikenee puoleksi vuodeksi, niin luokkatoverien hermot säästynevät liiemmalta naputukselta. Myös yliopistolla on huhupuheiden mukaan pianoita, joita saa varata käyttöönsä.
Kuten sanottu, pääsin tällä viikolla omaan yksiöön. Kuusitoista neliömetriä omassa käytössä omalla WC:llä ja suihkulla on jo melkoista luksusta, mutta en silti välttämättä haluaisi maksaa siitä 445 euroa kuukaudessa. Pienen alkuhämmingin jälkeen sain kämppääni myös sähkövirtaa ja paikallinen supermarket myi mielellään jääkaapillisen ruokaa. Aivan julmetun ihanaa oli, kun sain perjantaina käyttööni Inarin viimekeväiset talouskamppeet, joita hänen silloinen kämppiksensä oli täällä minua varten säilyttänyt, eikä minun tarvinut lähteä itse ostelemaan kippoja, kuppeja ja kapustoja puolta vuotta varten!
Tällä viikolla hoidettiin myös muita käytännön asioita, kuten ateriapakettien valinta ja virallinen yliopistoon ilmoittautuminen. Byrokratian kiemuroiden vuoksi opiskelijakortin saanti jäi tosin ensi viikkoon. Ruoka täällä on Juvenesta huonompaa ja kalliimpaa, mutta silti ihan syötävää, joten aion vastedeskin syödä lounaan koululla, mutta päivän muut ruoat teen kyllä itse.
Kävimme kieliryhmän kanssa myös tutustumassa jälleen yhteen Lyonin ylpeyksistä, Lumiéré -instituuttiin. Lyonissa asuneet Lumiérén veljekset, Auguste ja Louis, tunnetaan elokuvan isinä ja heidän isänsä hulppea kotitalo toimii nykyään museona.
 |
| Se kuuluisa "ensimmäinen" videokamera. Kuva on yhtä tärähtänyt kuin ottajansa. |
 |
| Ensimmäinen elokuvamainos (huomaa: ei elokuvan nimeä) |
 |
| Yo dawg, we heard u like houses, so we put... |
Eilen kävimme hakemassa parin kaverin kanssa julkisen liikenteen kuukausikortin, johon saa ladata myös Vélo'v -polkupyörien vuokrausmahdollisuuden. Vélo'v -pisteitä vaikuttaa olevan kiitettävän tiheässä.
 |
| Tästä niitä vuokrataan |
Nyt kun ratikalla, metrolla ja bussilla saa ajaa niin paljon kuin sielu sietää, päätimme lähteä tutustumaan kaupunginosaan nimeltään "Confluence", jonka eteläpäässä Rhône ja Saone yhtyvät. Kaupunginosa eroaa muista aiemmin näkemistäni Lyonin kaupunginosista siinä mielessä, että siellä on paljon uusia, tällä vuosituhannella rakennettuja myymälä- ja asuinrakennuksia, joista suurin on erikoisliikkeitä pursuava Confluence-kauppakeskus. Toinen merkittävä rakennus on La Sucrière, vanha sokeritehdas, joka toimii nykyään nykytaiteen museona.
 |
| Kenno poikineen! |
 |
| Reikä seinässä |
 |
| La Sucrière |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti